Ei perhana tää tilanne osaa olla vaikeaa… Lyö mielen pahasti alas, jopa isommin kuin oletinkaan. En nyt toista samoja asioita, kuin aikaisemmassa ”Suuri pettymys” – osiossani. Nyt sitä vasta ihmetyttääkin ja mietityttää, miten esim. Spider-man jaksaa taistella?
Hänellä kuitenkin on vihollisisa joka sormelle ja on opiskelija, teinijätkä. Peter Parkerin tarinan suurin osa tietää:
”Menetti Ben-sedän, lähti kostoretkelle. Oppi ymmärtämään: ”Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun”. Alkoi taistelemaan rikollisuutta vastaan.”
Suru Benin menetyksen jälkeen on ollut aivan järjetön. Mulle ei tosin ole varsinaisesti auennut, miten Peter oppi hyväksymään tosiasian. En tosin koskaan ole sitä edes miettinytkään.
Tällä hetkellä kyseisestä neuvosta voisi itselleni olla hyötyä. Ystäväni antoi muutaman hyvän neuvon järjen päässä pitämiseksi:
- etsi joka päivästä jotain positiivista (pieninkin asia, esim. heräsin pirteänä, nautin kahvin mausta, ym.
- piirrä viivaa paperille nostamatta kynää paperilta ollenkaan
- rentouta itsesi, kehosi jokainen lihas ja rauhoitu, nauti olostasi
Itseasiassa jopa tämän kirjoittaminenkin auttaa jo vähän :). Olen kiitollinen ystävälleni noista neuvoista. Mietin mitä noista käyttäisi vai teenkö jotain muuta:
- pelaan konsolia
- luen kirjaa
- tai jotain muuta
Tuo ”etsiä positiivista joka päivästä” on kyllä ihan hyvä konsti, mutta innostukseni ei taida riittää siihen.
Mutta myös suosikki pahikseni: Joker. Hänestä ei kannatta ottaa mitään esimerkkiä, jollei halua joutua itseään isompiin ongelmiin. Samaistun Jokeriin vain hänen synnyintarinansa vuoksi:
- SYRJITTY
- YKSIN MAAILMASSA
- ei koskaan uskottu
- vastoinkäymisiä, teki mitä vain
Teen parhaani mukaan oikein, mutta välillä silti tuntuu että meneekö tekoni hukkaan. Tähänmennessä tein mitä vaan, mua poljetaan maahan. Tukijoukkoja mulla hädintuskin oo… Koska kukaan ei reagoi mitään mihinkään…
Jokatapauksessa tää karanteeni tilanne käy yllättävästi voimille. Tubettamista kuitenkin jatkan, koska sen merkitys sisältönä elämässäni nousee ja tykkään siitä muutenkin. Olen kokenut nii paljon kuraa, elämäni on vasitella pilattu (ja kuinkahan monta kertaa tuun vielä toistamaan nuot asiat?), ni on melkein jo ihme että jaksan edes jatkaa. Haluan jättää edes jonkin jäljen tähän maailmaan, edes pienen.
Nyt voisi oikeastaan todeta: Spider-man toimii motivaattorinani ja Joker sympaattinani. Esikuvani ovat Elastinen ja Robin.
Jakke 